Ihanainen kevätaurinko, päivällä tekis mieli olla aamusta iltaan pihalla nautiskelemassa auringosta. Pääsiäinen meni sukuloidessa itäsuomessa. Hiihdettiin, ulkoiltiin, pilkittiin ja syötiin hyvin.

 Ilonan omatoimisesti väkerretty aamupala :) Makuja on monia

Goutsi esittelee uuden taitonsa

Kevät tulee ja iskee sisustusinnostus. Keltaista tällä kertaa. En ole ikinä oikein innostunut keltaisesta, mutta nyt tuntuu et se on just se oikea juttu. Kevät on ihan huippua aikaa, tuntuu et virtaa riittää taas talven jälkeen. Lapsetkin oottaa kesää, Ilona itku kurkussa muisteli, et uima-allas oottaa terassin alla kesäkelejä. Ilona on aina ollut kesäihminen, ekat auringon sulattamat läikät terassilla, ni Ilona ottaa jo peiton kanssa aurinkoa. Kesämekot on jo moneen kertaan kaivettu esille ja kokeiltu. Sandaalit sovitettu ja todettu kaikki liian pieniksi. Moneen kertaan selitetty miksi niitä ei voi vielä käyttää jne.

Naistenpäivän leivoksia ja pikkuleipurit

Prinsessa aamupalalla

Ruuanlaittoa kera kolmen apukokin. Välilä tekis mieli lähteä muualle ja antaa muksujen hoitaa ruuanlaitto. Intoa riittää kiitettävästi, mutta olis kiva joskus tehä ruokaa ihan rauhassa :)

Kevättä on jo ilmassa ja aurinko on paistanut parina päivänä. Ikkunat huutaa pesijää, onneksi Saara tuli meille pariksi päiväksi apuun. Saatiin tehtyä hommia hiukan eteenpäin. Tuntuu et siivottavaa olisi ihan loputtomasti. Lasten kanssa se meinaa monesti jäädä suunnittelu asteelle. 

Tytöille ostettiin sukset prismasta -50%, ihanan innokkaita hiihtäjiä. Joka päivä pitäis päästä hiihtämään. Ilona varsinkin tajus homman heti. 

Leivottiin tyttöjen kanssa Kalastajan vaimo blogista napatulla ohjeella "knekkistä", oli hyvää, suosittelen!

Viikonloppuna akka porukalla mökille lomalle, siistiä lähteä.  Nyt on joka paikassa norovirusta liikkeellä, en uskalla liikahtaa kotoa minnekkään, et vältyttäis siltä ennen viikonloppua. Loppuun leipomiskuvia vielä.

 Hei! Lähetkö kyytiin? Mä voin kyytsätä?

 Tiiätkö, ku mua alko nyt ujostuttaa ja sä oot aika painavakin...nyt hävettää..

Ei hätää, nyt on mun vuoro..matka jatkuu..

Hauskoja kavereita Touko ja Eedla. Ikäeroa taitaa olla 3kk, mutta aika lailla samalla tasolla mennään liikkumisen suhteen. Touko ottaa kävelyssä varman päälle, kun ei kestä epäonnistumisen tuomaa pettymystä. 

Työkuviot on nyt vaihteeksi mietintä tauolla, kun uuen työpaikkani työvuorot passais todella huonosti meille. Jos ei nyt parempaa vaihtoehtoa tule vastaan, niin olen syksyyn asti kotona muksujen kanssa.

Joskus kiukunpuuska yllättää kesken ulkoilun. Kotimatka leikkipuistossa saattaa kestää hiukan kauemmin. Välillä sitä miettii mistä tää keskimmäinen neiti on perinyt vahvan tahdon, mut eipä tarvii peiliä kauemmas mennä ehtimään. Noomin kanssa ei auta keskustelu silloin, kun neiti päättää laittaa ranttaliksi. 

Äskettäin tuli täyteen kotiäitinä oloa neljä vuotta. Tänään sain ihan mielenkiintoisen työtarjouksen. Nyt sitä miettii vaihtoehtoja ja yrittää löytää ratkaisun, joka olis mahollisimman hyvä kaikille. Yllätävän hankalaa...

Vietettiin Riikan kanssa eilen vapaapäivää kaupungilla. Oli mukava ja niin rentouttava päivä. Kävin kampaajalla, shoppailemassa ja illalla vielä salilla. Päivä meni nopeasti hyvässä seurassa :)

Nyt oli Ilonan synttäreiden vuoro, ilta meni mukavasti pikku prinsessojen ja vähän isompienki kanssa.

Toukon 1 vee kuvaus vol. 1 , luulen et joku päivä kokeillaan vielä uuestaan päivänvalolla, jäi häirihtemään varjot sen verran. Muutama kiva kuva saatiin kuitenkin otettua. 

Yritettiin ottaa muksuista yhteiskuvaa, aina joku väänti naamansa kaameeseen tekohymyyn, kuten Noomi tässä kuvassa. 

Oon saanut ommeltua Ilonan huoneeseen verhot, eli se huone alkaa olla aikalailla valmis, laitan kuvaa myöhemmin. Toteutus on suurimmaksi osaksi Ilonan toiveiden mukaan, pinkkiä ja pinkkiä.

Huomenna lähetään Antin kanssa pikalomalle kahestaan, tarkotuksena olisi hiihtää, rentoutua ja syödä hyvin. Maanantaina alkaa jo sitten taas arki, kun Antti palaa taas töihin. Joo ja itellähän jatkuu loma, ainainen sellainen :)

Sinä Elämä,annoit minulle tämän tehtävän.

Enkä minä rohjennut siitä kieltäytyä.

Hiukset ovat vielä kosteat,

käsi haroo tyhjää.

Minun tehtävänäni on tarttua tähän käteen

ja taluttaa koko alkumatka.

Pieneksi tunnen itseni,

vielä pienemmäksi,

kuin tämä vastasyntynyt. E-L-K

"" Pikkuinen lapsi näkee sen,

mitä ei näe aikuinen.

Silmiä lapsen ei mikään peitä.

Lapsi on nähnyt enkeleitä

suuressa Jumalan talossa

puhtaassa, kirkkaassa valossa.

Pikkuinen lapsi tietää sen,

mitä ei tiedä aikuinen:

taivas on aivan lähellä maata.

Sitä ei mikään estää saata.

Ilo on tullut maailmaan.

Lapsi sen kertoo katseellaan."" A-M-K

Touko Aukusti täytti 1-vee, takana paljon iloa ja naurua, mutta myös rankkoja aikoja korvakierteineen ja sairasteluineen. Toivotaan että seuraava vuosi menisi helpommin ukon kanssa. Rakas ukko kaikille!!