Luukas Jeremia sai nimen sunnuntaina. Meillä oli mukava juhla ystävien ja isovanhempien seurassa. Luukas ei hätkähtänyt hälinää ympärillään, vaan veteli sikeitä kokopäivän sylistä syliin kiertäen. 

Ensimmäinen nimi meillä oli ollut jo pitkään valittuna, mutta Jeremia nimi tuli aika lailla viimesinä päivinä päätetyksi. Kumpaakaan nimeä ei minun eikä Antin suvusta aikaisemmin löydy.

Perhekuvaa, tää ehkä onnistunein otos, ei todellakaan mikään helppo juttu. 

Alla kaverukset Touko ja Eedla muksujen herkkupöyän äärellä. Aika suloisia.